TK. Koulutuskeskus

Ystävät, suunnittelun ja asennuksen lisäksi voimme auttaa sinua laatimaan pätevän TOR:n rakennushankettasi varten. Tässä on katkelma koulutuskeskuksen toimintamääräyksistä.

1.1 Suunnitelman teknisiä järjestelmiä koskevat osat on laadittava ottaen huomioon osa "Palontorjuntatoimenpiteet" teknisten ehtojen mukaisesti, jotta varmistetaan kompleksin tekninen tarkoitus.

1.2 Teknisten järjestelmien on tarjottava rakennuksessa viihtyisä sisäilmasto sekä korkea luotettavuus ja kestävyys. Järjestelmien suunnittelussa on otettava huomioon energiansäästötoimenpiteet ja asennettava laitteet energian- ja vedenkulutuksen säätöä, valvontaa ja mittausta varten.

1.3 Teknisten ja teknologisten ratkaisujen ja laitteiden laadulliset ja määrälliset ominaisuudet määräytyvät voimassa olevien normatiivisten ja teknisten asiakirjojen ehdottomien määräysten, vikasietoisuuden, tarjottujen palvelujen lukumäärän ja joustavuuden, toimintavalmiuksien sekä toteutuksen ja käytön bruttotaloudellisen tehokkuuden perusteella järjestelmien/yksikköjen/aggregaattien arvioidun käyttöiän aikana.

1.4 Suunnittelupaketti sisältää seuraavat investointikehyksen sisäiset järjestelmät:

- Lämmitys;

- Ilmanvaihto ja ilmastointi;

- Vesihuolto ja viemäröinti;

- Sähkölaitteet;

- Viestintä- ja hälytysjärjestelmät;

- Teknisten laitteiden hallinta;

- Palontorjunta.

1.5 Suunnittelussa on käytettävä seuraavia normatiivisia, osastokohtaisia ja viiteasiakirjoja:

SNiP 23-01-99 "Rakennusklimatologia";

SNiP 21-01-97 "Rakennusten ja rakenteiden paloturvallisuus";

SNiP 31-05-2003 "Julkiset rakennukset hallinnollisiin tarkoituksiin";

MGSN 4.04-9 "Monikäyttöiset rakennukset ja rakenteet";

MSBN 4.14-98 "Julkiset catering-yritykset";

ONTP 01-91 "Maantieliikenneyritysten teknisen suunnittelun yleiset normit";

SNiP 41-01-2003 "Lämmitys, ilmanvaihto ja ilmastointi";

SNiP 11-12-77 "Suojaus melua vastaan"; . .

1. YLEISSUUNNITELMA

Rakennuksen ja pysäköintialueen viereisen pihaportin sisäänkäynnin kohdalla on oltava kulkuväylät ja asfalttipäällysteet voimassa olevien määräysten mukaisesti.

2. RAKENTAMISEN ORGANISOINTIHANKE (POST)

Valmistettava voimassa olevien säännösten mukaisesti.

3. ARKKITEHTI- JA RAKENNUSSUUNNITTELU

Toteuttaa saneeraus asiakkaan hyväksymän luonnossuunnitelman ja suunnittelun mukaisesti.

4. ULKOPUOLI JA KATTO

6. VIIMEISTELYVAATIMUKSET

7. LÄMMITYKSEN SYÖTTÖ.

7.1. YKSITTÄINEN LÄMPÖASEMA

1. Rakennus on lämmitettävä kaupungin lämmitysjärjestelmällä. Erillinen lämpökeskus on sijoitettava erilliseen huoneeseen.

2. On asennettava yksi ainoa kaupallinen mittauspaikka, jossa on lämpömittarit, jotka voidaan lukea etänä.

3. Liitäntä lämmitysverkkoon on tehtävä itsenäisen lämmitys- ja lämmöntoimitusjärjestelmien lämmitys- ja lämmöntoimitusjärjestelmien ilmalämmittimien ja vesilämpöverhojen erillisen järjestelmän mukaisesti. Liitäntä lämmitysjärjestelmään Zehnder . .

4. 4. Lämmönsiirtimen parametrit:

- lämmityspiirissä - 130/70 oC;

- Lämmitysjärjestelmissä - 90/65 oC.

5. Lämpimän käyttöveden valmistelujärjestelmässä (DHW) piiri, jonka parametrit ovat 55 ºS, kotitalouksien tarpeisiin.

6. Lämpöverkkojen korjaus- ja huoltotöiden ajaksi kesäisin lämpöverkon välivaihtajien asentamista lämmitysverkosta ja tyhjiökeräinten käyttöä sekä lisävedenlämmityksen asentamista käyttöveden lämmitykseen, keräinten määrän määrittämiseksi päivittäisen lämpimän käyttöveden tarpeen perusteella. Keräimet on asennettava rakennuksen katolle.

7. 7. IHP:n varusteet ja laitteet on hyväksyttävä t = 130 °C:n ja P = 10 kg/cm2 :n osalta Danfossin (tai vastaavan), pumput - Grundfosin tai Willo . tai vastaavaa, pumppujen olisi oltava Grundfos- tai Willo-pumppuja, joissa on taajuuden säätö.

8. Levylämmönsiirtimet lämmitysjärjestelmiin, kalorisaattoreiden toimitus, kattopaneelien toimitus. Zehnder ja käyttövesi.

9. Danfossin, Reflexin (tai vastaavien) varusteiden ja laitteiden hyväksyminen kaukolämpöjärjestelmään.

10. VIS.T:n (Venäjä) lämpömittarit; Tsentr-Priborin (Venäjä) vesimittarit.

11. Vedenlämmittimissä on oltava ylimääräinen likaantumisenestokäsittely vedenlämmityslaitteiden ja putkistojen suojaamiseksi.

12. IHS:n suunnittelussa on otettava huomioon CHPP:stä syötettävän lämmönsiirtoaineen todellinen lämpötilakaavio. Rajoita CHP-yksikköön syötettävän lämmön määrä laskennallisesti tarvittavaan määrään. Lämmön jakaminen lämmitys-, käyttövesi- ja vedenlämmitysverhoihin.

13. 13. Toteutetaan melun- ja tärinänsuojaustoimenpiteitä (kelluvat lattiat, äänieristys, tärinäeristeet jne.) kattilahuoneessa ja vesipumppaamossa.

15. 15. Ohjaussignaalien antaminen valvomoon IHP:n ja pumppaamon käyttölaitteista asiakkaan kanssa sovitun luettelon mukaisesti.

Putkistojen eristäminen ". Isover ", "Termoflex", " K - flex ".

7.2 LÄMMITYS

1. Lämmitysjärjestelmien on huolehdittava siitä, että ilman sisälämpötila on kylmänä ajanjaksona jäljempänä olevassa taulukossa esitettyjen vaatimusten mukainen. Vuoden siirtymäkaudella oletetaan sisäilman lämpötilat samoiksi kuin kylmällä kaudella.

2. Lasketaan ulkovaipan lämmönläpäisykerroin Rtr (Rtr seinä = 7,9, Rtr kellarin lattia = 6,2, Rtr kellarin seinät = 3,6, Rtr katto = 10, Rtr ovi = 1,84, Rtr ikkuna = 1,64, Rtr karmi = 1,4).

3. Tarjotaan kaksiputkinen lämmitysjärjestelmä, jossa on alhaalla oleva liitäntä.

4. Ulkoseiniin lattiavalmistelussa asennettavat vaakahaarat, joissa on ilmanpoistolaitteet.

5. Lattiavalmisteen vaakaputkien on oltava polyeteeniputkia, jotka on suojattu happidiffuusiolta ( Rehau ).

6. Sulku- ja tasausventtiilit nousuputkiin ja haarajohtoihin.

7. Sisäilman lämpötilojen keskitetty alentaminen työajan ulkopuolella (yöllä ja viikonloppuisin) vähentämällä lämmöntarjontaa.

8. Hanki Danfossin lämmönsäätimet tai vastaavat lämmittimien lämmöntuoton säätöä varten.

9. Zehnderin tai vastaavien valmistamien säteilylämmitys- (jäähdytys-) paneelien tulisi toimia lämmityslaitteina päätiloissa. Zehnder . .

10. varaudutaan mahdollisuuteen vaihtaa hätätilanteessa vioittunut säteilypaneeli. Zenhder toimivaan paneeliin, jolloin hätäpaneeli kytkeytyy automaattisesti irti yleisestä järjestelmästä, kun taas yleisen järjestelmän ja muiden paneelien on edelleen toimittava moitteettomasti.

11. Rakennuksen pääsisäänkäynnin kohdalla on oltava vesilämpöverho.

7.3 ILMANVAIHTO JA ILMASTOINTI

1.1 Varmistetaan vakioilmaparametrit (SNiP:n mukaisesti) rakennuksen eri tiloissa sekä turvallisuusstandardien noudattaminen, nimittäin seuraavat parametrit

- Varmista kylmänä ja välikautena, että huoneiden sisäilman lämpötila on 20ºC;

- Varmista lämpimänä aikana, että huoneiden sisäilman lämpötila on 20-23ºC.

2. Julkisissa tiloissa, toimistoissa ja luokkahuoneissa säteilylämmitys- (jäähdytys-) paneelien yhdistetty käyttö seuraavasti Zehnder . ja ilmanvaihtolaitteet sekä ilmankuivaimet.

3. 3. Huoneiden ilmanvaihto on tehtävä seuraavin perustein

- tekniset tilat - normatiivisten suhdelukujen mukaisesti ottaen huomioon lämpöhäviöiden kompensointi.

- toimistot, julkiset tilat, kokoushuoneet - terveysnormien mukaisesti.

- sähkökeskukset, tekniset tilat, palvelinhuoneet ja keskeytymättömän virransyötön tilat - prosessin eritelmien mukaisesti (laitteiden lämmöntuottokyky on määriteltävä).

- toimistot - 60 m3/tunti 15 hengelle;

- luokkahuoneet - 20 m3/h enintään 150 hengelle.

- käymälät - 75 m3/h käymälää kohti.

4. Kaikissa ilmastoitavissa tiloissa (toimistot, työhuoneet, kokoushuoneet jne.) on oltava 10 prosentin positiivinen epätasapaino (vara-ilma).

5. Tarjotaan erilliset ilmanvaihtojärjestelmät:

teknisiä tiloja ja toimistotiloja varten;

- julkisiin tiloihin ja luokkahuoneisiin sekä kellariin.

poistoilmanvaihto, joka liitetään tulojärjestelmien rekuperaattoreihin.

- käymälöitä varten;

- suihkuja varten;

- keittiötä varten.

Kellarikerroksen poistoilmanvaihto harjoitustyöpajoista 1 ja 2 on toteutettava siten, että ilma johdetaan suodattimien kautta katolle.

6. Keskusilmanottoaukot on varustettava Zehnderin Zehnder :

- Kaksivaiheinen tuloilmanpuhdistin (G4 ja F7);

- Lämmön talteenottolaite;

- Melunvaimentimet (integroidut tai kanavoidut).

7. Kylmänä vuodenaikana poistoilman lämpö on tarkoitus käyttää uudelleen. Ilman esilämmitys ja lämmittäminen E.glykolin avulla AINOASTAAN tilauksesta, ts. olisi oltava automatiikka, joka kytkee tai katkaisee tämän mahdollisuuden. Vesi-glykolilämmönvaihdin olisi sijoitettava lämpökeskukseen.

8. Ylimääräisen lämmön poistamiseksi palvelinhuoneesta on asennettava freonilla toimiva itsenäinen jäähdytysjärjestelmä, jossa on 100-prosenttinen redundanssijärjestelmä.

9. Keskus-, teknisiä ja konehuoneita varten on oltava erilliset SNiP:n mukaiset ilmanvaihtojärjestelmät.

10. Hankkeeseen on sisällyttävä toimenpiteitä melun ja tärinän vähentämiseksi.

11. Suunnittelun on perustuttava ulkomaisten ilmastointilaitevalmistajien suunnitteluun. Zehnder .

13. Ilmanvaihtokoneiden ja pumppujen melun- ja tärinänsuojaustoimenpiteet (kelluvat lattiat, ilmanvaihtokammioiden seinien ja kattojen äänieristys, tärinäeristeet, äänenvaimentimet jne.).

14. 14. Ulkoilman sisäänottoa ja poistoilman poistoa varten on oltava ilmanottokuilut ja poistoilmakuilut, joista pääsee katolle. Ilmanotto voidaan suunnitella pohjakerroksen tasolle.

15. Käyttövaiheen aikana puhaltimille ja verkon niille alueille, joissa ohjaus- ja kytkentälaitteet sijaitsevat, on taattava pääsy, ja on suotavaa välttää huoltoa liiketiloista käsin, joihin huolto-osaston pääsy olisi vaikeaa. Suuret ilmankäsittelykoneet olisi sijoitettava katolle ja pienet ja hiljaiset ilmanvaihtokoneet rakennuksen sisälle.

16. Kaikkiin tulo- ja poistoilmakanavien lattiakanavahaaroihin on asennettava palopellit sovellettavien määräysten mukaisesti.

18. Tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmien kanavat on asennettava toimistojen välikattoihin.

19. Ilmakanavien on oltava kompakteista muovikanavista valmistettuja. Zehnder poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen tai vastaava. Savunpoistokanavien on oltava 1,5 mm paksua mustaa metallia.

Kanavien pinta on käsiteltävä erityisellä palonestoaineella, jonka paloluokka on asianmukainen.

20. 20. Kattokylmäkoneiden hankkiminen (Menerga).

7.4. JÄÄHDYTYS

1. Jäähdytysjärjestelmä, säteilylämmitys- (jäähdytys-) paneelit Zehnder . hyväksyä kaksipiirinen:

- ilmanvaihtojärjestelmän jäähdyttimen välinen ensimmäinen piiri 40-prosenttisella etyleeniglykoliliuoksella - 5/10 oC;

- Toinen piiri lämmönvaihtimen ja säteilyjäähdytyspaneelien välillä kylmällä vedellä - 16/20 °C. Lämmönvaihdin sijaitsee ensimmäisen kerroksen teknisissä tiloissa.

2. Paneelin jäähdytysjärjestelmä ja jäähdytysjärjestelmä Zehnder käsittää seuraavat laitteet:

-Lentojäähdytteinen jäähdytin lauhdutusyksiköille, joissa on integroitu "kuiva" jäähdytin ( ilmainen - jäähdytys ilmajäähdytteiset lauhdutinyksiköt, joissa on integroitu vapaajäähdytys- ja hydroniikkamoduuli;

-levylämmönsiirtimet,

-pumput,

-paisuntasäiliöt ja varastosäiliöt;

3. Talvikäyttöä varten ympärivuotiset kuluttajat on otettava huomioon kylmäkulutusta laskettaessa.

4. Jäähdytyksen pumppaamo on sijoitettava tekniseen tilaan, ja jäähdytyskoneet on sijoitettava katolle. Käytä jäähdytyslaitetta, jossa on integroitu hydroniikkamoduuli.

5. Suunnittelu perustuu ulkomaisten ilmastointilaitevalmistajien, esim. Kantaja jne.

6. Kohdassa "Automaatio" on säädettävä jäähdytysjärjestelmän lähettämisestä.

7.5. SAVUSUOJAUS

1. Ihmisten evakuoimiseksi tulipalon alkuvaiheessa on huolehdittava siitä, että rakennusta suojataan savun tunkeutumiselta ilmanvaihtojärjestelmien avulla ja että savu poistetaan ja ulkoilma johdetaan poistumisreiteille savu- ja ilmansyöttöjärjestelmien avulla. (Savunpoisto käytäviltä, joilla ei ole luonnonvaloa).

2. Savunpoistopuhaltimet - "Veza", "KMV" - Venäjä

7.6. VESIHUOLTO JA SANITAATIO.

7.6.1 Talousvesihuolto.

1. Veden kulutus kotitalouksien (talous)vedenjakelujärjestelmässä määritetään SNiP 2.04.01-85* mukaisesti. (Veden kokonaiskulutus: 2,82m³/vrk, josta kylmää: 1,29m³/vrk, lämmintä: 1,53m³/vrk).

2. Varmistetaan pääsy yhteisillä alueilla kulkevien putkistojen varusteiden huoltoa varten.

Varmistetaan nousuputkien irrottaminen yhteisissä tiloissa.

4. Pääputkistojen sulkuventtiilit ". Danfoss ".

5. Vesimittarin aseman sekä lämpö- ja kylmävesiputkien lämpöeristäminen ja ulkoisen lämpöeristyssuojan asentaminen (viivytys).

6. Vesimittareiden huoltoa ja palokaappien käyttöä varten on oltava riittävän suuret luukut.

7. 7. Putkistot on eristettävä Energoflex- tai Isover ". Rakennuksen maanalainen osa on eristettävä Energoflex- ja muilla paloturvallisilla materiaaleilla.

8. 8. Rakennukseen tarvittavaa korkeutta ja virtausta varten on hankittava GRUNDFOSin (Saksa) "Hydro 2000 ME" -nostopumppuyksikkö, jossa on sisäänrakennetut taajuusohjaimet-muuntimet talousveden ja juomaveden syöttöä varten.

9. Varmistetaan, että viereisen alueen kastelua varten asennetaan kasteluhanat. Kasteluhanojen asentamista ja liittämistä koskevat päätökset olisi tehtävä erillisessä hankkeessa.

10. Teknisten tilojen teknisiä tarpeita varten on tarkoitus asentaa sekoittimet ja tippa-alustat.

11. 11. Suunnittele galvanoidusta teräksestä valmistettujen vesi- ja kaasuputkien talousvesijärjestelmä GOST 3262-75* mukaisesti. Lattian jakelu saniteettilaitteisiin on suunniteltava muoviputkista, jotka ovat tyyppiä "ristisilloitettu polyeteeni". Rehau .

12. 12. Olisi harkittava täysimittaisten palloventtiilien käyttöä pää- ja nousuputkista lähtevissä haaroissa.

13. Tarjotaan kosketusvapaita hanoja käsienpesualtaisiin, yksivipuhaltimia keittiön lavuaareihin, termostaattisia hanoja suihkuihin ja kaksinappijärjestelmä käymälöihin. Lisäksi 1. kerroksen wc-tilat on varustettava liiketunnistimilla (äänenvoimakkuuden tunnistimilla), jotka aktivoituvat wc-tilojen pääsisäänkäynnin ovien avaamisesta ja sulkemisesta.

7.6.2. KUUMAN VEDEN SYÖTTÖ.

1 Rakennuksen lämpimän käyttöveden lähteenä on käytettävä yksilöllistä lämmitysasemaa (IHS). Käyttöveden lämmitys CHP:n lämmönvaihtimella (lämmityskaudella) + lämmitys tyhjiökeräimillä ja tarvittava esilämmitys (kesällä),

2. Kuumavesijärjestelmien tarvitsema paine tuotetaan IHS:ssä sijaitsevilla pumpuilla.

3. 3. Lämpimän veden jakelu rakennuksessa lämmönvaihtimesta ja kattilahuoneesta kuluttajille pakollisen kiertojärjestelmän mukaisesti. Käyttövesi kiertää kiertovesikierrossa, jonka lämpötila pidetään yllä jäähdytyksen aikana.

4. 4. Kotitalouksien vesihuoltojärjestelmä olisi suunniteltava sinkitystä teräksestä valmistetuista vesi- ja kaasuputkista valtion standardin 3262-75* mukaisesti. Lattian jakelu saniteettilaitteisiin on suunniteltava muoviputkista, jotka ovat tyyppiä "ristisilloitettu polyeteeni". Rehau .

5. Täysimittaisen palloventtiilin käyttö pää- ja nousujohdoista lähtevissä haaroissa.

6. Putkien eristäminen Energoflexillä tai Isover "Pää- ja nousujohtoja varten.

7. Tarjotaan ja perustellaan aurinkokeräinten käyttö katon lämpimän käyttöveden lämmitykseen kesäisin.

7.6.3.

1. Suunnittele rakennukseen erilliset saniteettiviemärijärjestelmät, joissa on erilliset poistoviemärit.

7.6.4 TALOUSJÄTEVEDET

1: viemäröinti viemäriverkkoon pihalla.

2. Viemäriverkoston lähettäminen.

3. Asenna lattiakaivot saniteettitiloihin SNiP-normien mukaisesti.

4. Pääputket on suunniteltava valurautaisista jätevesiputkista, joiden laatu on seuraava Duker ( PAM ), nousuputket ja lattian jakelu on suunniteltava PE-valmisteisilla muhviputkilla. Teollisuuden sisäisessä viemäröinnissä käytetään Dukerin valurautaisia viemäriputkia ( Duker ( PAM ). Läpiviennit olisi suunniteltava valurautaviemäriputkille GOST 6942.2-80 -standardin mukaisesti. Asenna pistorasioihin laitteet, jotka estävät kellarin takaisinvirtauksen ulkoverkosta.

5. Pystyputkien kunnossapitoa varten on tarjottava tarkastuskaivoja, jotka voidaan avata ja huoltaa mahdollisuuksien mukaan yleisiltä alueilta käsin.

7.6.5. SADEVESIVIEMÄRI (KOURU).

1. Tarvittaessa on asennettava sisäinen sadevesiviemäröintijärjestelmä, joka johtaa sadeveden valumat rakennuksen katolta kourujen kautta. Viemärit on liitettävä ulkopuoliseen sadevesiviemäriin teknisten ehtojen mukaisesti. 2. Viemärit on liitettävä ulkopuoliseen sadevesiviemäriin teknisten ehtojen mukaisesti.

2. Integroitu sähköinen kourulämmitys, koska syksyn ja talven sekä talven ja kevään siirtymävaiheissa lämpötilan vaihtelut voivat olla suuria päivällä ja yöllä. Kourujen lämmityslaitteiden energiankulutusominaisuuksia koskevien tietojen avulla.

3. Sisäisen viemäröintijärjestelmän suunnittelu valurautaisilla paineputkilla Duker ( PAM ) ja PVC-paineputket.

7.6.6. SALAOJITUS.

Valumavedet on johdettava sisäiseen viemäriverkkoon paineenalennuslaitteiden kautta. 2. Valumavedet on johdettava sisäiseen viemäriverkkoon paineenalennuslaitteiden kautta.

2. Onnettomuus- ja hätäpoistoviemäreiden tyhjennys sekä lämmitys- ja LVI-järjestelmien tyhjennys sisäisen viemäröintijärjestelmän rakentamiseksi. Viemäröintijärjestelmä:

- lämmitysjärjestelmien ja putkistojen viemäröinti

Pumppauslaitteina on tarkoitus asentaa GRUNDFOSin (Saksa) salaojituspumput. Kuiluun on asennettava kaksi pumppua (toinen on työpumppu ja toinen varapumppu). Tyhjennyspumput on varustettava kelluntaventtiilillä (tasoanturit sijoitetaan kaivoon) ja "ylivuoto"-signaalin antaminen valvomoon (,pumppujen tai niiden putkien tiivistäminen).

3. Viemäriverkon painovoimainen viemäriverkosto valurautaputket, paine - sinkittyjä teräsputkia GOST 3262-75 *. 4. GOST 3262-75 *.

4. Viemärivedet on johdettava viemäriverkkoon paineenalennuslaitteiden kautta.

7.7. PALOVEDEN SYÖTTÖJÄRJESTELMÄ

1. Paloveden syöttöjärjestelmä on yhdistettävä talousveden syöttöjärjestelmään.

2. Sammutusveden kulutus on määritettävä sovellettavien säännösten mukaisesti.

7.8 SÄHKÖLAITTEET 1.

1. kohteen sähkövirransyöttö täyttyy II kohdan mukaisesti I luotettavuusluokka toimittavan organisaation eritelmien mukaisesti.

2. Seuraavien asiakirjojen vaatimukset ovat sähköasennusten suunnittelua koskevia pakollisia ohjeita:

- SP 31-110-2003 "Asuinrakennusten ja julkisten rakennusten sähköasennusten suunnittelu ja asennus";

- MGSN 2.01-99 "Rakennusten energiansäästö. Lämmönsuojausta ja lämpö- ja energiahuoltoa koskevat standardit";

- MGSN 2.04-97 "Melun ja tärinän sallitut tasot sekä äänieristysvaatimukset asuinrakennuksissa ja julkisissa rakennuksissa";

- MGSN 2.06-99 "Luonnollinen, keinotekoinen ja yhdistetty valaistus";

- MGSN 4.04-94 "Monikäyttöiset rakennukset ja rakennuskompleksit";

- NPB 248-97 "Sähkökaapelit ja -langat. Paloturvallisuusindikaattorit";

- ПУЭ ed. 7 "Sähköasennusmääräykset";

- RD 31.21.122-87 "Ohje rakennusten ja rakennelmien ukkossuojauksesta";

- RD 34.20.185-94 "Ohjeet kaupunkien sähköverkkojen suunnittelusta";

- SNiP 2.08.02-89 "Julkiset rakennukset ja rakenteet";

- SNiP 2.09.04-87 "Hallinto- ja asuinrakennukset";

- GOST R 50751.1-50571.25 "Rakennusten sähköasennukset";

- RM-2559 OHJEET Ohjeet sähkönkulutuksen mittauksen suunnittelusta asuinrakennuksissa ja julkisissa rakennuksissa;

- "Ohjeet turvavirtasuojakytkimien soveltamisesta rakennusten sähköasennusten suunnittelussa, asennuksessa ja käytössä" (Moskova, 1999);

- Suositukset rakennusten suunnittelusta, asennuksesta ja käytöstä, joissa käytetään suojaavia katkaisulaitteita (Moskova, MPEI, 2001).

3. Suunnittelussa käytettävien ratkaisujen on varmistettava, että laitoksen ylläpito on helppoa, sen toiminta on turvallista ihmisten elämän ja terveyden kannalta ja että se täyttää Venäjän federaation alueella voimassa olevien standardien ja määräysten vaatimukset. Hankkeessa käytettävillä sähkölaitteilla, valaisimilla, johdotustuotteilla, kaapelituotteilla jne. on oltava todistukset Venäjän federaation alueella voimassa olevien standardien vaatimusten mukaisuudesta.

4. Sovelletaan tuotuja laitteita kytkentätauluissa. Johdotuksessa on käytettävä kuparilankoja ja -kaapeleita tai väyläkanavia. Sähkönsyöttöjohtojen kuormitusten on perustuttava enimmäistarpeeseen, ja niissä on otettava huomioon yksittäisten huoneiden lisääntynyt virrankulutus.

Tarjoaa reaktiivisen energian kompensoinnin. (Tehokertoimen kasvu).

5. Talon yhteisten taloteknisten järjestelmien kuormat on otettava taloteknisiä järjestelmiä koskevien laskelmien mukaisesti.

Sähkökeskukset, jotka tuodaan maahantuotujen katkaisijoiden kanssa. Suojalaitteet on valittava valikoivuutta koskevien sääntöjen mukaisesti.

7 Sähköasennukset:

a) pääsääntöisesti betonikattoihin ja alakattoihin asennettuina.

b) Poikkeuksena alempi on sallittu väliseinien perusasettelussa - lattiarakenteessa, kun otetaan huomioon kaikki lattiassa olevat putkistot. Lattiassa ei saa missään tapauksessa ylittää putkia, mikä voi aiheuttaa lattiavalmisteen paksuuntumista.

8. Kaapelilinjat on valittava jännitehäviö- ja oikosulkuvirtalaskelmien perusteella.

9. Kehitetään runkopiirejä kerroksittain ottaen huomioon kohtuulliset kehitysmahdollisuudet.

10. Kielletään suojajohtimen epäjatkuvuus ja kosketuskytkennät asennuksen aikana.

11. Ukkossuojaus- ja suojamaadoitushankkeet on jaettava erillisiin osiin.

12. Suunniteltava eri nimellisarvoisille varakatkaisijoille vähintään 20-30 % katkaisijoiden kokonaismäärästä.

13. 13. Hankkeeseen on sisällyttävä järjestelmä tai laite jännitetason, vaiheiden vaihtelun ja taajuuden näytteenottoa varten pääkytkinlaitoksen tuloissa.

14. Älä suunnittele pistorasiaryhmien ja valaistuksen virransyöttöä samasta katkaisijasta.

15. Kirjallisten suositusten antaminen laitteista ja suojavarusteista.

16. Kun valitset turvavirtasuojakytkintä, käytä "Ohjeita turvavirtasuojien soveltamisesta rakennusten sähköasennusten suunnittelussa, asennuksessa ja käytössä" (Moskova, 1999).

17. Rakennuksessa maanalaisten ja maanpäällisten kerrosten tiloissa on otettava huomioon:

Tarjota tehoreservi kehitystä varten.

1. kerroksen aulaan, kerrosten käytäviin ja porraskäytäviin on varattava pistorasiat siivouslaitteita varten (220 V, P=2,0 kW). Jopa neljä puhdistuslaiteyksikköä nousuputkea kohti on kytkettävä päälle samanaikaisesti.

Sähkötilassa, muuntamossa ja hissikoneistohuoneessa on oltava maadoituspiirit.

WC-tiloissa ei saa olla pistorasioita, lukuun ottamatta huonetta nro 3 siivousvälineiden säilytystä varten.

18. Varmistetaan päärakennuksen varustaminen hissillä rakennuksen kaikkien kolmen kerroksen (1, 2 kerrosta ja kellari) välillä nykyisen, mutta puretun hissin tilalle. Hissin kapasiteetti on enintään 600 kg, ja sitä voidaan käyttää sekä kotitaloustavaroiden että pyörätuolilla liikkuvien vammaisten kuljettamiseen. Korin koon on oltava rakennuksessa jo olevan hissikuilun mittojen mukainen.

7.8.1. SÄHKÖASTIOIDEN OMINAISUUDET.

1. Kompleksin sähkökuormat luokitellaan luokkaan I. II Virtalähteen luotettavuusluokat. Luotettavuusluokkaan I (virtalähteenä on keskeytymätön virtalähde) kuuluu (eriteltävä suunnittelussa):

- palontorjuntajärjestelmien tekniset tilat:

§ palontorjuntajärjestelmän automaatiolaitteet;

§ automaattisen palohälytysjärjestelmän laitteet;

§ palohälytys- ja evakuoinnin ohjausjärjestelmän laitteet;

- talon numeron ja palopostin merkkien valomerkit;

- hälytysjärjestelmän laitteet, kulunvalvonta- ja hallintajärjestelmä sekä suljetun piirin televisio;

- evakuointivalaistus;

- hätävalaistus;

- sisäisen puhelinverkon laitteet, palvelinhuoneen laitteet;

- taloteknisten järjestelmien automatisointiin ja valvontaan tarkoitetut laitteet;

- huoneilmastointilaitteet, joissa on sähköluotettavuusluokkaan I kuuluvia sähköisiä kuluttajia, jotka vaativat lämpötilan ylläpitoa.

Erotetaan sähkönsyöttö sähkönkuluttajille I virtalähteen luokka 2 UPS:lle:

- UPS №1: palontorjuntajärjestelmien tekniset laitteet, talon numeron ja palopostin merkkien valomerkit, turvahälytyslaitteet, kulunvalvonta- ja hallintajärjestelmät, turvakamerajärjestelmät, taloteknisten järjestelmien automaatio- ja valvontalaitteet;

- UPS2: Sisäisen puhelinverkon laitteet, palvelinhuoneen laitteet, tilojen ilmastointilaitteet, joihin on sijoitettu sähkönsyötön luotettavuusluokkaan I-st kuuluvia sähkönkuluttajia, jotka edellyttävät lämpötilojen ylläpitoa.

2. sähkönkuluttajat I 2. Ensimmäiseen sähkönsyötön luotettavuusluokkaan kuuluville sähkökuormille, jotka edellyttävät keskeytymätöntä sähkönsyöttöä (UPS), on syötettävä virtaa keskeytymättömästä sähkönsyötöstä (UPS). UPS:n liitäntäpiireissä on oltava manuaalinen ohitus. Asiakkaan on määritettävä UPS:n toiminta-aika 100 prosentin kuormituksella yksityiskohtaisen suunnitteluvaiheen aikana.

7.8.2. VIRRANSYÖTÖN JÄRJESTÄMINEN.

Sähkökuormille on syötettävä 380/220 voltin jännite viisijohtimisen järjestelmän kautta, jossa on erilliset nollajohtimet (N) ja suojamaadoitusjohtimet (PE). (järjestelmä TN - S ).

Tehonsyöttöjärjestelmän on varmistettava

- Luotettava sähköntoimitus laitoksen sähkönkuluttajille;

- parametrien valvonta ja järjestelmän pääkomponenttien tilan valvonta graafisten jäljitelmien avulla;

- maksimaalinen yhtenäistäminen piirisuunnittelun lohko-moduuli-periaatteen mukaisesti, mikä mahdollistaa viallisten yksiköiden ja elementtien nopean vaihtamisen.

Sähkön toimitusvarmuusluokkaan I kuuluvien kuluttajien sähkönsyöttöä varten on oltava akuilla varustettu UPS.

UPS on varustettava informaatiolaitteilla, jotka antavat käskyjä ja viestejä rakennuksen hallintajärjestelmästä ja rakennuksen hallintajärjestelmään. Komennot ja viestit on määriteltävä yksityiskohtaisen suunnitteluvaiheen aikana.

Toimistotilojen tietokoneiden sähkönsyöttö on varmistettava UPS:llä.

Kytkintaulut on sijoitettava erilliseen huoneeseen.

Kytkinlaitteiden ja suurten kokoonpanojen on koostuttava yksipuolisista huoltopaneeleista, ja niiden on oltava valmistettu korroosionkestävästä teräksestä, jonka suojausluokka on vähintään IP31, ja laitteiden hallintalaitteet on sijoitettava lukittavien paneeliovien taakse. Paneelin suunnittelun on mahdollistettava kaapeleiden sisäänmeno ylhäältä ja alhaalta sekä kaapeleiden ulosmeno ylhäältä ja alhaalta; lisälaajennuksia ei tarvita. Kytkinlaitteissa ja suurissa kokoonpanoissa on oltava 10 prosentin varaus ryhmäkatkaisijoita varten. Paneelit on varustettava rakennuksen hallintajärjestelmään kuuluvilla mittalaitteilla.

Kytkinlaitteistossa seurattavat parametrit:

- saapuvien ja lähtevien linjojen vaihevirtojen suuruudet;

- Jännitteen suuruudet läpivienneissä ja osissa (linja ja vaihe);

- Sähkönkulutuksen mittaaminen teknisesti (laituripaikoilla) ja kaupallisesti (syöttöasemilla);

- taajuus.

Lähtevät ryhmäkatkaisijat on varustettava seuraavilla laitteilla:

- riippumattomat laukaisulaitteet etälaukaisua varten;

- apukoskettimet katkaisijan asennon ilmoittamiseen ja laukaisulaitteiden laukaisuun.

Työ- ja turvavalojen ryhmäkotelot ja paikalliset sähkönjakelukotelot on varustettava pää- ja ryhmäkatkaisijoilla. Päävirtakatkaisija on myös varustettava erillisellä laukaisimella kaukolaukaisua varten sekä lisäkoskettimilla, jotka ilmoittavat virran katkaisijan asennon ja laukaisimien laukeamisen.

1. Maadoitus, turvatoimenpiteet ja ukkossuojaus.

Varusta työmaa potentiaalintasausjärjestelmällä. Toteuta uusia potentiaalintasausjärjestelmiä sitä mukaa kuin virtaa siirretään. Maadoitusta varten on oltava yhteinen, yksittäinen maadoitussilmukka. Järjestä pihalle maasilmukka.

Tarkastellaan päämaadoitusväylän (päämaadoitusväylä) järjestämistä. Maadoitussilmukan kytkentämenetelmät ja mahdollisuus suorittaa säännöllisiä mittauksia.

Suoraa kosketusta vastaan on käytettävä vikavirtasuojakytkintä (RCD), jonka nimellinen vikavirta on enintään 30 mA.

Suorilta salamaniskuilta on suojauduttava RD 34.21.122-87 ja CO 153-34.21.122-2003 mukaisesti.

Harkitaan mahdollisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta soveltaa suojauselementtejä kaikentyyppisiin laitteisiin (vakauttajat, ylijännitesuojat, suodattimet, katkaisijat jne.).

2. Sähköinen lämmitysjärjestelmä.

Tarjotaan sähköinen kourujen lämmitysjärjestelmä. Määritellään lämmitysjärjestelmien ohjausjärjestelmät, säädetään ohjausjärjestelmästä, manuaalisesta ja automaattisesta aktivoinnista.

3. keskeytymätön sähkönjakelu asiakkaille I

UPS:n on oltava verkossa kolmivaiheisella syötöllä ja lähdöllä. UPSin kapasiteetti on määritettävä. Käytettävän UPS:n on suojattava verkkovirtaa epälineaaristen kuormien aiheuttamilta häiriöiltä ja mahdollistettava siirto varavirtalähteeseen (akut, joiden käyttöikä on vähintään 10 vuotta) sinikäyrää rikkomatta.

Järjestelmän on mahdollistettava kuluttajien manuaalinen kytkeminen verkkovirtaan UPS:n huoltotöiden aikana.

UPS:n on:

- voit vaihtaa akut UPSin ollessa toiminnassa;

- Pystyy lataamaan nopeasti suurikapasiteettisia akkuja;

- Rajoita akun latausvirtaa;

- on suojaus akun ylipurkautumista vastaan;

- suorittaa akun automaattisen testauksen jäljellä olevan käyttöiän ennustamiseksi.

Järjestelmän syöttöparametrit:

- UPS:n Cos j:n (tehokertoimen korjaus) on oltava vähintään 0,96;

- epälineaarisen virran vääristymiskerroin UPS:n syötössä - enintään 3 %;

- järjestelmän on voitava siirtyä sujuvasti ulkoiseen verkkovirtaan;

- tulojännitealue verkkokäytössä (ilman siirtoa akkuun) -15 % ¸ +15 % nimellisarvosta;

- mahdollisuus asettaa järjestelmän nimellisjännitteen arvoksi 380/400/415V.

Järjestelmän lähtöparametrit:

- jännitteen epälineaarinen särökerroin - enintään 5 %;

- Järjestelmän ylikuormituskapasiteetti - 200 % 1 minuutin ajan (määritetään projektissa);

- Käytettyjen lähteiden hyötysuhteen on oltava vähintään 96 prosenttia;

- virran suurimman sallitun aaltokertoimen (crest factor) on oltava vähintään 7.

- UPS-ohjausjärjestelmän ohjaimien (ohjauspaneelien) on oltava seuraavat

- seurata laitteiden tilaa;

- kommunikoida rakennuksen hallintajärjestelmän kanssa;

- liitettävissä 10Base-T Ethernet-verkkoon, jotta järjestelmää voidaan ohjata SNMP:n, HTTP:n ja Telnetin kautta ja jotta palvelimet ja muut kriittiset laitteet voidaan sammuttaa automaattisesti.

- hätätilanteessa, jotta käyttöpalvelu voi reagoida ajoissa ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin eri tietokantojen sulkemiseksi, palvelimien ja muiden kriittisten laitteiden sulkemiseksi.

4. sähkövalaistus ja pistorasiat

ulkovalaistusjärjestelmä (toteutetaan erillisenä hankkeena):

- Pihojen ja poistumisteiden valaistusta varten on oltava erilliset virtajohdot,

- Tarjota valaistus ja kaapeliyhteys palopostiin ja valopostin numeroon.

Arkkitehtoninen valaistus, joka toteutetaan suunnitteluhankkeen mukaisesti.

Laske valaistus käyttäen tehotiheysmenetelmää ja valovirtakerroinmenetelmää.

Valaistus on suoritettava:

- aputiloissa ja teknisissä tiloissa - loistelampuilla, joissa on T8-lamput, joiden väri on vähintään 830. Käytä loistelamppuja, joissa on mahdollisuus vaihtaa loistelamput LED-lampuiksi ilman, että lampun koteloa vaihdetaan;

- käytävillä, käytävillä ja toimistotiloissa - LED-lampuilla varustetuilla valaisimilla.

Sovelletaan energiaa säästäviä valaistuksen ohjausjärjestelmiä.

Käytä yhteisymmärryksessä sisustussuunnittelijoiden ja arkkitehdin kanssa pehmeää himmennintä yksittäisissä huoneryhmissä ja valaistuksen skenaario-ohjauslaitteita tietyissä huoneissa.

Tiloissa, joissa ihmisiä on harvoin, ja kylpyhuoneissa valaistusta on ohjattava liiketunnistimilla, joiden kytkentäviive on enintään 5 minuuttia.

Turvavalaistus (turva- ja poistumisvalaistus) on varustettava yhdistetyillä valaistusjärjestelmillä, jotka on varustettu vähintään 2 tunnin akkujen varavoimayksiköillä (hätäkäyttöajasta on sovittava laitoksen turvallisuuskonseptin kehittäjien kanssa).

Valaisimet on valittava ympäristöolosuhteiden ja tilojen luokituksen mukaisesti.

Pistorasiaverkkojen pistorasiat on hyväksyttävä maadoituskoskettimilla, jotka ovat sivukoskettimia (saksalainen standardi). Hankkeessa on määriteltävä työpaikan yhteydessä liitettävien kuluttajien lukumäärä, pistorasiatyypit ja asennettu kapasiteetti.

Työvalaisimien ja kotitalouksien pistorasiaverkkojen kaapeloinnissa on käytettävä palamatonta, ristisilloitettua polyeteeniä, NG-Ls-kaapelia.

Hätä- ja evakuointivalaistusverkot on rakennettava kaapeleilla, joilla on seuraava indeksi FRLS . .

Verkoissa on käytettävä kupariydinkaapeleita, joiden vaippa on paloturvallinen.

Sähkölaitejärjestelmät ja varaosien koostumus sovitaan asiakkaan kanssa.

TP:n ja muiden teknisten tilojen kunnossapitovalaistusta varten on varauduttava sähkönsyöttöön.

Maanalaisten ja maanpäällisten kerrosten rakentamisessa huomioon otettavat tilat:

- Tarjotaan kapasiteettivaraus kehitystä varten.

- Piha-alueen ja evakuointiuloskäyntien valaistukseen on varattava virta, koristeellinen valaistus erillisellä valaisimella.

- Valaistus pää- ja muissa sisäänkäynneissä, palopostin valot, talon numerovalot, arkkitehtoninen valaistusjärjestelmä.

LED-valaistus yhteisiin tiloihin ja hallintotoimistoihin.

Valaistuksen (ulkovalaistus, porraskäytävät, aulatilat), arkkitehtonisen valaistuksen ja koristevalaistuksen sekä rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmien automaattinen (tietokoneen avulla) tai manuaalinen (lähettimen avulla) kytkentä. Tarjotaan mahdollisuus valvoa näiden järjestelmien toimintaa ja kuntoa.

Turvavalaistusvalaisimet olisi sijoitettava rakennuksen kulkuväylien ja uloskäytävien varrelle, TP:n tiloihin, sähkökeskukseen, porraskäytäviin, paloposteihin jne.

5. evakuointivalaistus.

Evakuointivalaistus on sijoitettava evakuointireittien varrelle, käytäville, auloihin, käytäviin ja porrashuoneisiin. Valoilmaisimet on varustettava paristoilla, jotka on suunniteltu vähintään 2 tunnin itsenäiseen toimintaan.

7.8.3. SÄHKÖN MITTAUS.

1 Sähkönmittaus on suoritettava toimittavan organisaation ja tilaajan välisellä tasesähkölinjalla.

Sähköenergian mittaus on suoritettava kahdelle erilliselle kuluttajalinjalle:

1. linja: Ilmastojärjestelmät, valaistus, rakennuksen elintärkeää toimintaa tukevat järjestelmät (ilmanvaihto, ilmastointi, pumput, automaatiojärjestelmä, hälytysjärjestelmä, palo- ja turvahälytysjärjestelmä jne.)

Linja 2: kotitalouksien pistorasiaverkko, teknologisen tuotannon sähkönsyöttöjärjestelmät, lisärakennuksen sähkönsyöttö, palvelinhuoneen laitteet, automaattinen puhelinjärjestelmä, palvelinhuoneen ilmastointi.

2 Sähkönmittaus suoritetaan Venäjän Gosstandardin hyväksymillä ja mittauslaitteiden valtionrekisteriin rekisteröidyillä mittauslaitteilla. Sähköenergian laskutuksessa käytettävien ja taseeseen otettavien mittareiden tyypin määrää sähköyhtiö.

3 Toteutetaan keskitetty energiamittaus osana rakennuksen hallintajärjestelmää.

7.8.4. ENERGIANSÄÄSTÖT.

1 Energiansäästötoimenpiteet toteutetaan MGSN 2.01-99:n mukaisesti. Käytä kustannustehokkaita ja energiatehokkaita laitteita suunnitellessasi sähkölaitteita kansallisten standardien mukaisesti.

2 Rakennuskompleksin rakennusten yhteisten tilojen valaistusta olisi ohjattava automaattisesti ja etänä, jotta voidaan varmistaa joidenkin valaisimien sammuttaminen yöllä siten, että valaistus näissä tiloissa ei ole evakuointivalaistuksen normeja alhaisempi.

3 Alueen arkkitehtonisen valaistuksen automaattinen ohjaus luonnonvalon määrän mukaan.

4 Käytä automaattisia valaistuksenohjausjärjestelmiä, joissa on ajastimet, pulssireleet ja liiketunnistimet, ohjaamaan työvaloja portaikoissa, hissikäytävissä, käytävillä, auloissa ja muissa apu- ja yhteistiloissa sekä paikallisia työvaloja käytävillä ja portaikoissa huoltohenkilökuntaa varten.

5. Käytä tilojen keinovalaistuksessa pääasiassa purkaus- ja LED-valonlähteitä, joiden valotehokkuus ja käyttöikä ovat parhaat mahdolliset. Valaisimet on asennettava liitäntälaitteilla, joiden tehokerroin on vähintään 0,92.

7.9. LÄHETYSTEN SOVELTAMISALA.

Talotekniikkajärjestelmän valvonta- ja ohjauskokonaisuuden on tarjottava:

- 0,4 kV:n sähkönsyöttöjärjestelmän pääsolmujen parametrien ja kunnon valvonta graafisten muistikaavioiden avulla;

- teknisten laitteiden toiminnan etävalvonta ja -ohjaus;

- laitteiden automaattinen testaus ja niiden estäminen hätätilanteissa;

- laitteiden tietojen automaattinen kerääminen ja tallentaminen;

- automaattisen kaupallisen ja teknisen sähkönmittauksen järjestäminen.

- Lähetettävät järjestelmät:

- SWITCHGEAR;

- UPS;

- toimiva valaistus;

- hätävalaistus.

Kaikkien runkoputkien korvaamiseen ja korjaamiseen on varauduttava sulautettujen osien suunnittelussa.

7.10. VIESTINTÄ-, MERKINANTO- JA TURVAJÄRJESTELMÄT.

7.10.1 Kollektiivinen televisiovastaanottojärjestelmä

Järjestelmä kollektiivinen televisiovastaanotto (CCTV) on suunniteltu vastaanottamaan broadcast, avoin ja suljettu satelliittiohjelmat, vahvistus ja jakelu tilaajille taajuusalueella 47 ... 862 MHz.

Järjestelmän parametrien on oltava GOST R 52023-2003 "Kaapelitelevisiojärjestelmien jakeluverkot. Perusparametrit. Tekniset vaatimukset. Mittaus- ja testausmenetelmät".

Kaikki Moskovan yleisradioverkon lähetyskanavat on toimitettava kaapeliverkon kautta.

SCTV:n on sisällettävä pääteasema, antennilaitteet, jakeluverkkolaitteet, tilaajapistorasiat (lukuun ottamatta toimistotilojen pistorasioita), jakeluyksiköt vuokratun tilan kaapelilinjojen liittämistä varten (1 yksikkö yhtä vuokralaisorganisaatiota kohti). SCTV:n keskuslaitteiden koostumus, laitteiden ja tilaajapisteiden sijainnit määräytyvät projektin mukaan yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Käytä suoraa vahvistuspäätepäätettä.

Tarvittavat antennit on asennettava katolla olevaan mastoon. Varmistetaan antennimaston liittäminen rakennuksen ukkossuojajärjestelmään.

Tarjotaan kaapelinjakeluverkko vahvistinosille ja liitäntäpisteet vuokralaisten jakeluverkoille. Kaapelinjakeluverkon osien on oltava GOST IEC 60065 -standardin vaatimusten mukaisia.

Kaapelinjakeluverkon laitteiden lähettämien teollisuusradiohäiriöiden kentän voimakkuus sekä verkkopistorasioissa olevien laitteiden tuottamien teollisuusradiohäiriöiden jännite eivät saa ylittää GOST 22505 -standardissa vahvistettuja arvoja.

7.10.2 Sisäinen puhelinverkko

Tarjotaan sisäinen puhelinverkko (PSTN), joka on suunniteltu tuotantotarkoituksiin puhe- ja tietoliikenteen vastaanottoa, siirtoa ja toimintaa varten ottamalla käyttöön automaattinen puhelinvaihde (ATS) -laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuus, joka tarjoaa vaaditun palvelutason ja kaapeliverkon, joka on integroitu laitoksen rakenteelliseen kaapelointijärjestelmään.

VTS:n liittäminen yleiseen puhelinverkkoon tapahtuu teleoperaattoreiden teknisten ehtojen mukaisesti. Tässä tapauksessa ATS:n teknisten ja toiminnallisten valmiuksien olisi täytettävä seuraavat laadulliset ja määrälliset edellytykset:

- yhteydet yleiseen puhelinverkkoon teknisissä eritelmissä määriteltyjen kertaluonteisten yhteyksien määrällä;

- Yhteys useisiin palveluntarjoajiin;

- Kauko- ja ulkomaanpuhelut vaihtoehtoisten soittomenetelmien (VoIP) avulla.

Suunnitteluvastuun raja palveluntarjoajan liitäntäpuolelta määrittää liittimien (sokkelien) asennuspuolen kuparijohtojen liittämiseksi PBX:n yli, PBX-laitteistomoduulien tuloliittimissä - optisten tai muiden tietoliikennelinjojen liittämiseksi.

Koordinoi järjestelmän laitteet sekä varaosien ja lisävarusteiden kokoonpanon asiakkaan kanssa.

Kehittää teknisiä eritelmiä käyttäjien liittämistä varten.

Järjestelmän toiminnan kesto - jatkuva, ympäri vuorokauden.

7.10.3 Internet.

Tarjotaan kanavat myöhempää verkkokaapelointia varten, jotta rakennuksen tiloihin saadaan Internet-yhteys.

7

• Edellinen
• Seuraava